Huh.

Pidettiin eilen kämppikseni kanssa illanistujaiset kavereille. Ihmisiä kutsuttiin varmaan kolmatta kymmenettä, ja paikallekin oli toistakymmentä. Jossain vaiheessa iltaa huomasin että paikalla oli enemmän naisia kuin miehiä, mikä oli todella yllättävää, minulle ketä on tottunut istumaan iltaa seurueessa missä on nainen. Ja millaisia naisia, voi hyvä jumala, kuvankauniita, älykkäitä ja mukavia. Ja silti nukun yöni yksin.

Olen taas miettynyt tuota naispuolta - tai siis sen puutosta. Huolestuttavan - tai voiko tuota sanoa huolestuttavaksi? Eikö olisi huolestuttavampaa jos asia ei pyörisi päässä? Mutta en ole tehnyt - saanut tehtyä? -  asialle mitään. Luulen sen johtuvan siitä että koitan etsiä tyttöystävää, jollaisen luulen haluavani, enkä tyttöystävää jollaista minun pitäisi etsiä. Mukavan, savuttoman, suht raikkaan, älykkään, hyvästä perheestä - eikä haittaisi vaikka olisi rikaskin. Omaperäisiä vaatimuksia. Silti, elämäntapani, harrastukseni, ja tuttavapiirini on köyhiä tupakoivia juoppoja. Niin tarkoitan että ihmekkös se että siinä pääty sitten runkkariksi.


Elättelen edelleen toivoa että tyttöystävän löytää elämästään - ei siis netistä - kunhan viitsii elää aktiivisesti. Mutta minun ongelmani on siinä että haluaisin elää toista elämää.