Palautin ensimmäisen version koko gradusta. 48 sivua kovaa kamaa. Kaavoja ja kaikkea, hyi saatana! Sain myös vihdoin - siis vuoden jälkeen? -  palautettua ex-tyttöystävän tavarat. Siellä ne ovat maanneet kaapissa siististi laatikossa hölmön kirjeen kanssa, jonka toki poistin nyt. Oli siinä kirjeessä muutama ihan kelpo lause - tai siis vieläkin.

..kovin raukkamaista paeta paperin taakse ja pitää sitä synninpäästönä...
..jokainen joutuu kantamaan taakan teoistaan. Minänkin, vaikka en sitä tunnu uskovan ..
..ei loppuhuipennusta, ei ydinsotaa Amerikassa. Se tuntuu pahalta ..
..tyhjää sanojen helinää valkoisella paperilla ..
..aika juoksee, minä konttaan..

No.  Jokainen kokemus on kokemuksen arvoinen. Joistakin vaan maksetaan aika kovaa hintaa. Vaan on tuosta ajasta tultu eteenpäin, ainakin tuntuu siltä, ja muullahan ei ole väliä.  Jos olen vielä juoppo, niin en takuulla ollut raittiimpi silloin. Aika mulkkumaista seurustella niin ihanan naisen kanssa sellaisessa tilassa. Ostin palautuksen kunniaksi askillisen sikareita (silloin poltin sätkiä).