Sitä voisi kuvitella, että jos tilillä on 1.4e rahaa, ei pysty juomaan kolmea päivää. Jos tahtoa riittää - kuten suomalaisilla tuntuu riittävän - sitä voi mennä läpi vaikka harmaan kiven (teoria: suomalaisilla on enemmän hullua tahtoa, koska esi-isistä vain hulluimmat 'vittu mähän en lähe mihinkään vaikka taivas jäätyis'-tyypit jäivät kun ensimmäinen talvi tuli).
 Kulttuuriklubin järjestämisestä talkoo-olutta. Velaksi. Lainaa. Velaksi. Lainaksi. Hyvä, hienoa. Kulttuuriklubilla oli kuitenkin mukavaa. Hyvää ohjelmaa ja mukavia ihmisiä. Hauskoin yksityiskohta illasta lienee se, että minä ja L iskimme taas silmämme samaan naiseen, joka oli (taas) lesbo. Sovimme että L hoitaa asian. L houkutteli minua juomaan. Mulkku.

Kävin tiistaina hakemassa gradustani palautetta. Sain positiivista palautetta. Aihe on kuulema haastava, ja tekstini on sujuvaa. Pieniä
korjauksia oli. Pilkkuja, pisteitä. Sanojen toistoja toistoja. Ajattelin että
saan palautettua tiivistelmää ja johdantoa vajaan tekstin viikonlopuksi tarkastettavaksi. En saanut. Pitää kiirehtiä. Kävin myös työhaastattelussa, joka ei ollut työhaastattelu, vaan "no me oikeestaan etitään jatko-opiskelijaa". Kuulema voisi neljässä vuodessa väitellä. Varmaan voisin. Voisin myös käydä lenkillä, syödä terveellisesti, lopettaa sikaroinnin ja ostaa auton.

En vieläkään tiedä, lainkaan, mitä tulen tekemään. Ehkä minun pitäisi mennä muutamaksi päiväksi telttailemaan, jotta asia selviäisi.

En tosiaan palauttanut kakkosversiota gradusta viikonlopuksi. Tänään sen saan tehtyä. Saan saan. Kävin maanantaina B:ssä juomassa pari lasia viiniä erään naisen (en sen naisen) kanssa. Miten sitä voi olla nirso runkkari? Onko ihan pakko tehdä omasta elämästään hankalaa? Pastori sanoi: Ole itsellesi armollinen.